Banaani-myslileipä-tämän viikon sokeriton herkku

Viime viikolla jaoin superhelpon myslin ohjeen.

Toivottavasti tykkäsitte :)

Nyt minulla onkin jatkojalostus ohje samaiselle myslille!

Eli tämän viikon sokeriton herkku on Banaani-myslileipä :)

Ajatus tähän ohjeeseen tuli, niin kuin moni muukin resepti minulle, halusta hyödyntää yli jääneet raaka-aineet.

Eli eräänä sunnuntaina viime syksynä kaipasin jotain teen seuraksi.

Aloin valmistaa silloin netissä paljon pyörineellä ohjeella banaanilettuja, koska minulla oli ylikypsiä banaaneja.

Letut ovat hyviä, mutta kaipasin jotain "kiinteämpää".

Hetken mielijohteesta keksin heittää sekaan pöydällä lojuneen myslin jämän ja siitä se ajatus sitten lähti :D

Muutamien kokeilujen jälkeen leipä alkoi olla aika lailla minun makuuni.

Toivottavasti se on myös sinun makuusi ;)

Banaani-myslileipä

2 banaania (ylikypsät parhaita)

4 kananmunaa

1,5tl leivinjauhetta

4-6dl mysliä (jonka ohjeen löydät aiemmasta postauksesta)

Jos sinulla ei ole mysliä, voit korvata sen seuraavasti.

1dl siemeniä (esim.auringonkukka, kurpitsansiemen tai vaikka pähkinä)

1dl rusinoita

2-4dl kaurahiutaleita

Lämmitä uuni 220 asteiseksi.

Laita munat ja banaanit tehosekoittimeen.

Surista tasaiseksi.

Lisää leivinjauhe ja noin puolet kuivista aineista (mysli tai siemenet ja hiutaleet)

Surista tasaiseksi.

Lisää kuivia aineita sen verran, että seos on paksuhkoa.

Jos haluat, että leivästä jää pannarin tapaista kosteaa, jätä seos löysähköksi.

Kokeilemalla löydät oman makusi mukaisen koostumuksen!

Itse tykkään jättää viimeisen erän kuivia aineita suristamatta, jotta leivässä on vähän pureskeltavaa.

Mutta jos halua sileämpää, niin surista vielä uudestaan.

Kaada leivinpaperin päälle pellille ja paista n. 20min.

Tai kunnes pinta on hieman ruskistunut.

Meillä lapset syövät tätä aamupalalla ja välipalalla.

Ja välillä sitä dipataan maustamattomaan jogurttiin tai marjasoseeseen.

Itse nautin siitä teen kanssa.

Herkullista viikkoa kaikille!

Maria

Tervettä itsekkyyttä

Otsikko saattaa kuulostaa hurjalta, mutta avaan sitä kohta ;)

Oletko ikinä törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että joko sinä tai joku seurueesta kieltäytyy

kahvipöydän antimista vedoten laihdutuskuuriin tai elämäntapamuutokseen tai tiettyjen ruoka-aineiden sopimattomuuden takia?

Miten käyttäydyit siinä tilanteessa?

Tai miten muut seurueen jäsenet käyttäytyivät?

Jos olit itse se kieltäytyjä, koitko painetta muiden taholta?

Jos joku toinen kieltäytyi, niin yrititkö saada hänen mielensä muuttumaan?

Tämähän on kaikille joskus laihduttaneille ja elämäänsä muuttaneille tuttu tilanne.

Jokainen kieltäytyjä on ollut tilanteessa, jossa muut yrittävät saada mielesi muuttumaan.

"Kyllähän sinä nyt voit tämän kerran ottaa!"

"Eihän se kerta mitään haittaa!"

"Älä nyt viitsi olla noin pikkutarkka!"

Mutta  siinäpä se juuri onkin, kun se ei ole "vain tämä kerta"!

Niitä kertoja tässä sosiaalisten ihmisten maailmassa voi tulla eteen monesti viikossa.

Jos jokaisella kerralla, kun menet kaverin luokse kahville, otat herkkuja mitä hän on varta vasten sinulle laittanut, saattaa pian käydä niin, että on aivan sama kuinka tarkkaan mietit muut syömisesi, kääntyyy vaaka sinua vastaan.

Monilla laihduttajilla kaatuu koko urakka siihen, että aletaan lipsua juuri sen paineen takia, mitä muut aiheuttavat.

Ei enää jakseta selitellä jokaisella kyläreissulla tai kahvitauolla työpaikalla, miksi juuri minä nyt en halua syödä pullaa tänään.

Olen itse kokenut monesti näitä tilanteita, joita itse kutsun "sosiaalisen paineen"-tilanteiksi.

Olen varmaankin saanut ärsyttävän ihmisen leiman otsaani jo monesti, mutta se on minun ristini.

Se on minun uhraukseni terveyden edestä.

Sillä siitähän tässä loppupeleissä on kysymys. TERVEYDESTÄ!

Jokainen hoitaa terveyttään niin kuin parhaaksi katsoo.

Ja jos se minun kohdallani tarkoittaa sitä, että haluan kieltäytyä syömästä tiettyjä ruoka-aineita, niin sen saavat muut vain hyväksyä :D

Ja juuri tätä tarkoitan terveellä itsekkyydellä.

Jos olet päättänyt tehdä muutoksia elämääsi, niin ole terveellä tavalla itsekäs 

ja pidä niistä kiinni.

Ei omaa terveyttään kannata uhrata toisten miellyttämisen takia.

Ja sinä, joka jo olet elämäsi vedossa ja voit syödä kaikkea mitä elämä eteesi tuo,

ole kiltti ja anna meidän "ikilaihduttajien"

kieltäytyä rauhassa, ilman viiden minuutin mittaista saarnaa siitä kuinka silloin tällöin voi ihan hyvin kyllä syödä herkkujakin ;)

Maria

Lakumantelit ilman sokeria

Hyvää perjantaita!

Viikonloppu jo kolkuttelee ovella ja monella se tarkoittaa karkkihyllylle suuntaamista :)

Mitä jos tänä viikonloppuna suunnistaisitkin mieluummin pähkinähyllylle?

Jokin aika sitten monessa paikassa laiteltiin reseptejä lakritsimanteleista.

Vaikka alkuperäisissäkään ohjeissa ei ollut paljoa sokeria, tein kuitenkin oman version täysin ilman sokeria.

Kaikille pieni määrä sokeria ei ole pahitteeksi, mutta jos haluat katkaista sokerikoukun

tai muuten olla täysin ilman sokeria, niin tällä se onnistuu.

Näitä herkkuja voi hyvillä mielin syödä leffaa katsellessa,

kunhan muistaa, etteivät nämäkään kalorittomia ole ;)

Manteleissahan on tunnetusti paljon energiaa, mutta onneksi energia tulee pääosin hyvästä rasvasta!

Hiilihydraatteja mantelissa ei ole juuri nimeksikään.

Sokerittomat lakumantelit

3tl vettä

1tl suolaa

(veitsenkärjellinen steviaa)

6tl lakritsijauhetta

200g kuorellisia manteleita

Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Sekoita kaikki muut ainekset keskenään, paitsi mantelit.

Stevian lisääminen on siis makuasia. Jos pidät pienestä makeudesta lakritsissa, niin laita steviaa.

Jos taas pidät enemmän ns. suolaisesta salmiakista jätä stevia pois.

Sekoita niin, että mahdolliset paakut sulavat ja seos on tasaista.

Laita mantelit sekaan ja anna niiden hetken imeä kuoreensa lakritsiseosta.

Levitä leivinpaperin päälle pellille mantelit niin, etteivät ne kauheasti osu toisiinsa.

Osuminen ei ole vaarallista, mutta paiston jälkeen ne on helpompi irroittaa erillee, jos eivät ole paistuneet

toisiinsa kiinni :)

Paista n. 7-10min, uunista ja mausta riippuen.

Saavat ottaa vähän väriä kuitenkin.

Paistamisen jälkeen irroittele mantelit toisistaan ja sekoita niihin loput lakritsijauheet.

Maista ennen loppujauheen lisäämistä, ja vähennä määrää tarvittaessa.

Valmista nautittavaksi!

Hyvää viikonloppua toivotellen,

Maria

Mutkat suoriksi sokerittomalla myslillä :)

Tässä tulee samalla kerralla Sokeriton herkku ja Mutkat suoriksi-resepti!

Moni syö aamuisin kiireessä kaupan muroja tai mysliä.

Valitettavasti niissä on aika iso määrä sokeria ja suolaa. Sekä keinotekoisia aromeja.

Kiireen varalle kannattaakin tehdä tätä superhelppoa mysliä :)

Mysli

1 kg Isoja kaurahiutaleita (valitse gluteeniton, jos sille on tarvetta)

200g auringonkukansiemeniä (kuorittuja)

200g kurpitsansiemeniä

200g pellavansiemeniä

150g kookoshiutaleita tai lastuja

200g rusinoita

kanelia, vaniljaa

Lämmitä uuni 225 asteeseen.

Kaada kaurahiutaleet valitsemaasi suurehkoon kulhoon, mysliä tulee vetomäärällisesti n.3 litraa :)

Laita leivinpaperi pellille ja siemenet (ei kookosta) siihen tasaiseksi kerrokseksi.

Paahda siemeniä n.10min ja nosta pelti uunista.

Kääntele siemeniä ja sekoita sekaan vielä kookokset.

Kookos palaa helposti, joten tarkkaile niitä ja tarvittaessa kääntele välillä.

Paista vielä n. 5-10min, kunnes siemenet ovat saaneet kivasti väriä.

Kun olet ottanut pellin uunista ja siemenet ovat vielä kuumia, ripottele sekaan kanelia ja vaniljaa.

Sekoittele kaneli ja vanilja kuumiin siemeniin. Siemenissä on paljon rasvaa ja niihin tarttuu helposti mausteet, kun rasva on kuumetessaan tullut pintaan :)

Sekoita siemenet ja rusinat kaurahiutaleiden sekaan.

Valmis!

Reseptiä voit muutella oman maun mukaan ja lisätä vaikka pakastekuivattuja marjoja, kuivattuja karpaloita(tarkista että ovat sokerittomia), kuivattua omenaa, pähkinöitä.... Jne, jne...:)

Mysliä voit tarjota vaikka maustamattoman jogurtin ja marjojen kanssa.

Mysli säilyy hyvänä huoneenlämmössä viikkoja!

Herkullisiin aamuihin,

Maria

Saako Personal trainer olla ylipainoinen?

Luin mielenkiintoisen artikkelin, jonka Hanna Partanen oli jakanut.

Otsikkona oli: Saako Personal trainer olla ylipainoinen?

Luin jutun tietysti suurella mielenkiinnolla, olenhan ylipainoinen Pt ;D

Jutussa oli siis haastateltu muutamia ihmisiä ja vastaukset jakautuivat aikalailla kahtia.

Osa oli selkeästi sitä mieltä, että Pt:n itsensä täytyy näyttää siltä, että noudattaa omia oppejaan.

Osa oli armeliaampia ja sanoivat, ettei voi tietää onko Pt:llä esimerkiksi joku sairaus/lääkitys joka aiheuttaa ylipainoa.

Paras kommentti oli ehkä: "Eihän kaikilla kampaajillakaan ole tukka hyvin." :D

Miten siis on?

Itse tietysti olen jäävi sanomaan suuntaan tai toiseen, ylipainoinen kun olen.

Lähtökohtaisesti heti minulla tökkää silmään tuo "noudattaa omia oppejaan"...

Tämä ajatusmalli tarkoittaa sitä, että Personal trainer valmentaa asiakkaitaan auktoriteetin kautta.

Valmentaja on ehkä hiukan asiakkaan yläpuolella, ainakin asiakkaan näkökulmasta.

Valmentaja on se, joka kertoo kuinka pitää elää ja olla, jotta voisi näyttää yhtä hyvältä kuin hän.

Näin voi tietysti aivan hyvin valmentaa. Se on ehkä jopa se mitä suuri osa asiakkaista odottaa.

Sitä odotetaan, koska se on helppoa!

Valmentaja kuin valmentaja voi laskea kalorit ja tehdä ruokavalion, jota noudattamalla asiakas pääsee tavoitteeseensa.

Kylkeen liikuntaohjelma, jolla saadaan ruokavaliolle tehostusta ja kroppa kiinteämmäksi.

Tämähän kuulostaa hyvältä.

Asiakkaan on helppo seurata annettuja ohjeita ja tehdä niin kuin käsketään.

Mitäs sitten tapahtuu, kun valmennus on ohi?

Suorittaako asiakas hamaan hautaan saakka ohjeita?

Ei.

Vaan palaa hiljalleen siihen samaan, missä oli ennen valmennusta.

Mitä jos valmennussuhde lähtisikin aivan eri näkökulmasta?

Valmentaja olisi tasavertainen valmennettavan kanssa.

Valmentaja auttaisi valmennettavaa löytämään omat voimavaransa.

Auttaisi löytämään motivaation.

Auttaisi oivaltamaan miten juuri sinun kuuluu elää ja olla, jotta juuri sinulla on hyvä olo.

Jos valmennettavan ei tarvitsisikaan suorittaa valmentajalle.

Ehkä silloin valmentajan painolla ei ole enää niin suurta merkitystä...

Eikä sekään, että valmentaa auktoriteetin kautta, tarkoita, että täytyy itse näyttää kehonrakentajalta. Jokainen päättää itse haluaako elää niin kuin opettaa. Eikä se vähennä kenenkään ammattitaitoa.

Onko kukaan katsonut miltä näyttävät huippu-urheilijoiden valmentajat?

Tieto-taito ja oma tahto eivät aina kulje käsi kädessä.

Nämä ovat isoja asioita ja ratkaisuja on monta.

Jokainen valmentaa erilailla. Ja jokaiselle ihmiselle löytyy sopiva valmentaja.

Ihmisiähän tässä ollaan kaikki <3

Maria

Kiireisten aamujen pelastus-Smoothie

Hyvää huomenta!

Erilaisia reseptejä Vihersmoothieille on jo varmaan pilvin pimein, mutta on kyllä pakko jakaa itsekin... 

Yleensä laitan Vihersmoothieen paljon salaattia, varsiselleriä ja joitakin jauheita, mutta tänään tein tällaisen

superhelpon version!

Lisää kuvateksti

Tällä jos jollain saa hyvän olon päivään :)

Ohjeesta tulee kahdelle kiva viherpläjäys

1 iso kurkku

nippu baby pinaattia

1-2cm pala inkivääriä

2 kiiwiä

1 banaani

sitruunamehua

laadukasta oliiviöljyä

Vettä n.5dl

Kaikki blenderiin ja suristelet niin tasaiseksi kuin itse haluat

(inkivääri vaatii reilun ajan pilkkoutuakseen kunnolla)

Veden määrää voit vaihdella oman maun mukaan.

Pelkästään tällä ohjeella tehdyssä smoothiessa on hyvä alku päivän kasvisten ja hedelmien määrälle,

mutta huomaathan, ettei se sisällä proteiinia...

Eli kunnon aamiasessa on muutakin kuin kevyt pirtelö ;)

Jos haluat tuhdimpaa smoothieta, niin laita sekaan n. 1rkl siemeniä tai pähkinöitä ja surista lisää.

Jos lisäät siemeniä, niin jätä oliiviöljy pois( molemmissa nääs on rasvaa reilusti)

Siemenistä tulee jonkin verran proteiinia, mutta ei riittävästi, varsinkaan jos treenaat lihaskuntoa.

Ja aineksia voi vaihdella ihan vapaasti.

Rennolla mielellä jatketaan!

Maria

P.S Tämän voi laittaa juomapulloon ja ottaa evääksi... Säilyy huoneenlämmösäkin muutaman tunnin, mutta toki maku vähän kärsii lämmöstä ;) Jäiset banaaniviipaleet säilyttää viileyden pidempään!

Joskus teen myös 2-3 päivän smoothiet jääkaappiin pulloihin valmiiksi, jos tiedän olevani erittäin kiireinen...

Unelmatyö

Kiitollisuuden puuska :)

Olen niin onnellinen, että saan tehdä työtä, jota rakastan!

Saan olla osana ihmisten isoja ja pieniä asioita, osana arkea.

Saan olla osallisena asiakkaan elämässä niinä hetkinä, kun hän oivaltaa itsestään jotain perustavanlaatuista.

Aina ne asiat eivät ole pelkästään kivoja asioita, mutta kaikki ne opettavat jotain.

Ja se tunne, kun asiakas vihdoin sanoittaa ääneen sen perimmäisen totuuden, sen joka tulee olemaan kaiken tulevan pohja, se on mahtava tunne!

Ja mahtava on sekin tunne, kun asiakas kertoo voivansa paremmin kuin vuosiin!

Ei tämäkään työ tietysti ole vain ruusuilla tanssimista...

Tehtyjä tunteja ei yrittäjä voi edes laskea.

Hukkaan heitettyjä mainoksia ei kannata murehtia, tai sitä aikaa, joka niiden suunnitteluun meni ;)

Ja niin kovasti nautin tästä ihmisten kanssa työskentelystä, että oppia täytyy saada lisää!

Niinpä onkin hyvä juoda kuppi teetä ja lukea "kevyttä" kirjallisuutta näin kahden asiakkaan välillä.

Kohta taas "sorvin ääreen" ihanien asiakkaiden kanssa <3

Maria