Joskus 17 kesäisenä kävin todella säännöllisesti salilla.
Harrastin myös nyrkkeilyä noin vuoden, mutta se kariutui siihen ikävään tosiasiaan, etten halunnut satuttaa ketään :D
Sitten koitti se päivä, kun sain ajokortin ja tuo houkutteleva yökerhomaailma vei nuoren naisen mennessään.
Helppoa oli unohtaa koko urheilu, kun mihinkään ei sattunut ja kiloihin olin jo tottunut, koko ikäni ylipainoisena olleena!
Vuodet vierivät ja tuli tavattua tuo rakas aviomies.
Yhdessä oli ihana käpertyä sohvalle ja katsella elokuvia herkkuja syöden...
Ennen häitä laihdutimme molemmat Painonvartioiden ohjeilla huiman määrän kiloja.
Minkäänlaista liikuntaa en silti harrastanut silloinkaan.
Painonvartijoiden ohjeissa luki, ettei välttämättä kannata lisätä liikuntaa, sillä se saattaa hidastaa painon putoamista!!!
Järkyttävä ohje, näin jälkeen päin ajateltuna.
Osa pudotetuista kiloista on siis ollut lihaksia!
Sitten aloin odottaa esikoista ja loppu onkin historiaa ;)
Meillä on kolme lasta kohtuullisen pienillä ikäeroilla.
Esikoinen oli 4 vuotta ja 4 kuukautta, kun kolmas lapsi syntyi!
Ja vasta sitten, kun minulla oli ne kolme pientä taapertajaa, tajusin etten voi jatkaa näin.
En voinut leikkiä lasten kanssa lattialla, koska sieltä ylönouseminen oli niin vaivalloista!
Uimassa ei voinut käydä, koska en kehdannut mennä uimahalliin.
Mutta sitten muistin vanhan harrastukseni: punttisalin!
Siellä oli helpottavaa olla, sillä ei tarvinnut olla vähissä vaatteissa.
Täällä pikkupaikkakunnalla vielä löysin sellaisen salin, jossa ei yleensä ollut ketään.
Sinne sain ottaa mukaan jopa lapset, ja se olikin se ratkaiseva tekijä.
Mitenpä muuten kolmen lapsen kotiäiti olisi voinut käydä salilla, kun perheen yrittäjä-isä teki pitkää päivää.
Aloin ensin käymään salilla kerran tai kaksi viikossa.
Mutta aika pian muistin miten ihanaa se on ja lisäsin siihen kolmeen kertaan.
Niinkuin jokin aika sitten kirjoitin, kävin välillä jopa viisi kertaa viikossa salilla, mutta se ei sovi minulle.
Aina, jos olen lisännyt salikertoja yli neljän, sairastun todella helposti.
Siksi tykkään pitää kerrat edelleen tuossa kolmessa tai neljässä, riippuu ohjelmasta.
Jossain vaiheessa innostuin voimaharjoittelusta, mutta luulen, että vanhat pudotetut kilot ovat rasittaneet niveliä ja selkää sen verran, ettei kroppa kestä kovin suuria painoja.
Teinkin tuossa toissa uutena vuotena itselleni sellaisen uuden vuoden lupauksen, että pudotan kaikissa liikkeissä painoja ja opettelen paremmat tekniikat!
Sillä tiellä ollaan edelleen, hitaasti nostelen vastuksia ja koitan keskittyä oikein suorittamiseen.
En myöskään nykyään stressaa siitä, jos lasten tai oman sairastumisen takia jää vaikka kokonainen viikko väliin :D
Tänään olikin pitkästä aikaa sellainen salireissu, että oli jalat hapoilla kotiin tullessa.
Tein etukyykkyä, jota en ennen ollut tehnyt ja se lienee sitten uusi inhokki-lemppari!
Se on samalla aivan kauhea ja ah niin ihana!
Ei tarvinnut laittaa järin isoja kiekkoja vielä tankoon ;)
Reipasta päivää teillekkin!
Maria
 |
| Salin jälkeen palautusjuoma ja IIISO kuppi vihreää teetä! Taas jaksaa tehdä töitä <3 |
